Annapurnan suojelualue
Annapurnan suojelualue (7 629 neliökilometriä) Himalajan vuoristossa Nepalin luoteisosassa on pinta-alaltaan maan laajin suojelualue. Se on myös koko Himalajan alueen ensimmäinen ja suurin suojelualue, joka kattaa Annapurnan massiivin vuoriston ja ulottuu 790 metrin korkeudelta yli 8 000 metriin merenpinnasta. Suojelualueella asuu yli 100 000 asukasta.[1]
Vaihtelevan luonnon vuoksi suojelualueen biodiversiteetti on erittäin rikas. Annapurnan suojelualue onkin Nepalin suosituin retkeilykohde, jonne matkustaa noin 60% kaikista maahan saapuvista ulkomaisista retkeilijöistä.[2]
Historia ja hallinto
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Annapurnan suojelualue perustettiin hallitsemaan lisääntynyttä matkailua vuonna 1986. Vuonna 1992 siitä tuli virallinen luonnonsuojelualue. Suojelualue ei saa tukea Nepalin valtiolta. Kaikki hallinnoimiseen tarvittavat varat saadaan alueella vierailevilta matkailijoilta kerätyistä pääsymaksuista ja ulkomaisista lahjoituksista.[2]
Suojelualue
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Annapurnan suojelualue (7 629 neliökilometriä) rajoittuu pohjoisessa Himalajan vuoristossa Kiinan hallinnoimaan Tiibetin autonomiseen alueeseen. Suojelualueen rajaa lännessä todennäköisesti maailman syvin (5 571 metriä) rotkolaakso, jonka Kali Gandaki-joki on kaivertanut Annapurnan massiivin ja läheisen Dhaulagirin massiivin väliin. Pohjoisessa suojelualueen rajautuu kuiviin Mustangin ja Tiibetin vuoristoaavikoihin. Idässä alueen rajaa Marshyangdi-joen laakso. Etelässä suojelualueeseen kuuluu Pokharan laakson pohjoisosia ja ylänköä.[3][4]
Alueeseen kuulu osia Lamjungin, Myagdin, Kaskin, Mustangin ja Manangin (मनाङ) piirikunnista Gandakin maakunnassa.[5]
Suojelualueella on saanut nimensä 55 kilometriä pitkältä vuorijonolta Annapurnan massiivilta. Massiivin korkein huippu Annapurna I (8 091 metriä) on maailman 10. korkein vuori. Annapurnan massiivin alueeseen kuuluu yli 8 000 metrin korkeuteen yltävän Annapurna I:n lisäksi 13 yli 7 000 metriin yltävää huippua ja 16 muuta yli 6 000 metrin korkeuteen kohoavaa huippua. Annapurnan massiivin alueella on myös suuria jäätiköitä.[6]
Luonto
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Alueen luonto voidaan jakaa karkeasti kahteen osaan. Ilmasto vaihtelee eteläisten jokilaaksojen subtrooppisesta Himalajan ylänköjen arktiseen ilmastoon. Suojelualueen korkeus vaihtelee eteläisten osien 790 metrin korkeudesta Annapurnan massiivin huippujen yli 8 000 metriin. Hedelmätöntä, karua aluetta on 49,67% maaperästä, ruohikkoalueita 21,27%, metsiä 15,21%, jäätikköjä 4,45% ja maatalousalueita 3,07%.[2]
Alueella on kaksi selvästi erottuvaa ilmastollista aluetta. Vuorten eteläpuoli on huomattavasti kosteampi kuin vuorijonojen pohjoispuoli. Vuosittainen monsuuni tuo eteläosiin runsaimmat sateet kesäkuun ja syyskuun välillä. Ääripäissä vuorten eteläpuolella 2 950 metrin korkeudessa sataa 5 032 mm vuodessa, kun huippujen pohjoisrinteellä 2 760 metrin korkeudessa sataa vain 1 099 mm vuodessa. Sade kasautuu lumeksi 2 000–3 000 metrin korkeudelle vuoristoon.[7]
Eläimistö ja kasvillisuus
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Alueella on laskettu olevan 29 erilaista ekosysteemialuetta ja 22 erilaista metsätyyppiä. Metsätyypit vaihtelevat eteläosien subtrooppisista metsistä rinteiden vuoristoketoihin, mäntymetsiin ja vuoristoaavikkojen tundraan. Suojelualueeseen kuuluu esimerkiksi Ghorepanin maailman laajin alppiruusumetsä. Vaihtelevan luonnon ja runsaiden erilaisten ekosysteemityyppien vuoksi alueen biodiversiteetti on mittava. Alueelta on tunnistettu ainakin 1 352 kasvilajia, 128 nisäkäslajia, 518 lintulajia, 348 perhoslajia, 40 liskolajia ja 23 sammakkolajia.[2]
Alueen nisäkkäät vaihtelevat kooltaan aasiannorsusta etruskipäästäiseen, joka on maailman kevyin tunnettu nisäkäs. Lajeja, jotka on löydetty suojelualueelta ensimmäisenä maailmassa ovat arohilleri, kashmirinmyskihärkä, tiibetingaselli, arokissa, kiangi, himalajansusi ja tiibetinargaali. Alueella asuu erittäin uhanalaisiksi luokiteltuja lajeja kuten kiinanmuurahaiskäpy, valkovartinen myskihirvi, chiru-antilooppi ja kultapanda, ja uhanalaisia lajeja kuten kauluskarhu ja puuleopardi. Alueelle endeemisiä lajeja ovat himalajanpeltohiiri ja csorbainaitosiippa.[2]
Asutus
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä].jpg)
Suojelualueella asuu yli 100 000 asukasta. Suojelualueen pohjoisosassa asuu gurungeja ja magareita, ja eteläosissa thakaleita, manangeja ja lobia, jotka kaikki puhuvat omia kieliään ja noudattavat omia perinteitään. Alueella vallitsevat uskonnot ovat hindulaisuus, buddhalaisuus ja Bön-uskonto.[2] Alueen tunnetuimpia asutuskeskuksia ovat Chomrongin, Ghorepanin ja Ghandrukin kylät.[5]
Retkeily
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Annapurnan suojelualue on Nepalin suosituin retkeilykohde, jonne matkustaa 60% kaikista maahan saapuvista ulkomaisista retkeilijöistä.[2] Alueella vierailee vuosittain noin 120 000 matkailijaa. Kaikkien alueella retkeilevien on hankittava maksullinen lupa. Alueen tunnetuimmat retkeilyreitit ovat vaellus Annapurnan perusleirille, 14–18 päivää kestävä Annapurnan kierros ja Ghorepanin-Poonin ylänkövaellus.[5]
Vuoden 2014 retkeilyonnettomuus
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Lokakuussa 2014 Nepalin kaikkien aikojen vakavimmassa retkeilyonnettomuudessa ainakin 43 ihmistä menehtyi ja 175 loukkaantui lumimyrskyissä ja lumivyöryissä Annapurnan ympäristössä. Retkeilijöiden joukossa oli matkailijoita Nepalista, Israelista, Kanadasta, Intiasta, Slovakiasta ja Puolasta. Lokakuun 18. päivään mennessä oli pelastettu 289 ihmistä. Viranomaisia kritisoitiin siitä, että he eivät olleet varoittaneet lähestyvästä erittäin pahasta säästä.[8][9]
Lähteet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- ↑ Dnpwc.gov.np (Arkistoitu – Internet Archive) viitattu 13.7.2012
- ↑ a b c d e f g Baral R., Subedi A. & Yadav S.K.: Wild Mammals of the Annapurna Conservation Area. Pokhara, Nepal: National Trust for Nature Conservation Annapurna Conservation Area Project, 2019. ISBN 978-9937-8522-8-9 Teoksen verkkoversio (PDF).
- ↑ Annapurna Conservation Area PeakVisor. Viitattu 22.7.2021. (englanniksi)
- ↑ DNPWC Department of National Parks and Wildlife Conservation. Viitattu 22.7.2021.
- ↑ a b c Annapurna Conservation Area PeakVisor. Viitattu 22.7.2021. (englanniksi)
- ↑ Carter, H. Adams: Classification of the Himalaya. American Alpine Journal, 1985, 27. vsk, nro 59, s. 127–129. Artikkelin verkkoversio. (PDF)
- ↑ Jaakko K. Putkonen: Continuous Snow and Rain Data at 500 to 4400 m Altitude near Annapurna, Nepal, 1999–2001. Arctic, Antarctic, and Alpine Research, 2004-05, nro 36, s. 244–248. doi:10.1657/1523-0430(2004)036[0244:CSARDA]2.0.CO;2
- ↑ Nepal trekking disaster: Britons still 'missing' after severe snow storm www.telegraph.co.uk. Viitattu 22.7.2021.
- ↑ Nepal blizzard: survivor tells of friends’ deaths on Annapurna circuit the Guardian. 16.10.2014. Viitattu 22.7.2021. (englanniksi)
Aiheesta muualla
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Kuvia tai muita tiedostoja aiheesta Annapurnan suojelualue Wikimedia Commonsissa
